Nyt ajan biokaasulla!

Kaasuauton tankki

Vanhassa Toyotassani (Yaris, vuosimalli 2006) on biokaasupytty! Halusin osallistua päästövähennystyöhön, mutta taloudellisista syistä vaihtoehtona ei ollut sähköhybridin tai uuden kaasuauton ostaminen. Asun maaseudulla, jossa julkisilla ei pysty liikkuman iltaisin eikä viikonloppuisin. Välillä fyysiset vaivat tai sääolosuhteetkin estävät muulla kuin autolla liikkumisen. Vaikka talon katolla on aurinkopaneelit, viljelemme oman ruoan, käytämme vain ulkohuussia ja hoidamme monen muun arjen käytännön asian energiatehokkaasti ja vähäpäästöisesti, niin pihalla oleva bensa-auto on ollut hiilijalanjälkemme suurin aiheuttaja. Joka kerran rattiin tarttuessa on ollut ikävä olo.

Biokaasu on 100 % kotimaista

Viime vuosina on käynyt yhä selvemmäksi, että me suomalaiset olemme aivan kulutuksen kärjessä ajatellen maailman resursseja. Kulutamme siis aivan liikaa luonnonvaroja ja päästökuormamme on maailman suurimpia. En koe, että meitä tällä puheella syyllistetään, vaan nämä ovat tieteen kertomia faktoja ja tilastoja. Kaiken sähköistäminen ei kuulosta kestävältä ratkaisulta.

Haluan omalta osaltani olla mukana tekemässä välttämättömiä korjausliikkeitä. Siksi autossani on nyt tuo kaasupytty, johon tankkaamme biokaasua. Olen oppinut paljon. Gasumin kaasuverkossa on 100% kotimaisen biokaasun lisäksi venäläistä maakaasua, joka on fossiilinen polttoaine, mutta tankatessa valitsen aina biokaasun, jolla on sekä joutsenmerkki että avainlippu. Tankkaajista jo 55% painaa biokaasunappia, vaikka biokaasu on edelleen hiukan kalliimpi vaihtoehto (noin 1,52 €/kg). Biokaasua lisätään jakelujärjestelmään aina sen verran kuin joku on painettuaan biokaasunapin tankannut sitä. Biokaasun kasvihuonepäästöt ovat 85 % pienemmät bensaan verrattuna.

Autoon tehtiin erillinen tankkausaukko. Tankkaaminen on turvallisempaa ja siistimpää kuin bensan tankkaus. Viimeksi tankkasin n. 11.5 kg, maksoin n. 17 euroa ja ajoin n. 340 km. Pyttyyn menee noin 12 kg. Auto starttaa aina bensalla ja moottorin lämmöstä riippuen vaihtaa sitten hyvin nopeasti ja huomaamatta kaasulle. Jos oikein tarkkaan kuuntelee, niin saattaa kuulua pieni ”sihahdus” kaasupytyn venttiilistä. Kaasun riittävyyttä voi seurata pienestä mittarista. Jos kaasu loppuisi ajon aikana, järjestelmä vaihtaa huomaamatta bensalle.

Asennus on halpa ja helppo

Pytyn asentaminen onnistui Terragas Lohjalla, Daniel Salosen upeassa hallissa (alla Danielin kertomus siitä, miten asennus tehdään). Daniel on asentanut jo viitisenkymmentä pyttyä ja kertoi huolellisesti kaikesta ja vastasi kaikkiin kysymyksiini. Tämä muuntotyö maksoi 2900 euroa ja kesti muutaman päivän. Lisäksi on maksettava käyttövoimavero, mutta ilonaihe onkin, että Traficom maksaa 1000 euroa kannustavana muuntotukena (30.11.2021 asti).

Ilonaiheita on muitakin. Ajattelin nimittäin, ettei minun kannata näin vanhaan autoon mitään uutta asentaa. Daniel kertoi, että jos vaihdan vaikka toiseen käytettyyn samantapaiseen autoon niin kaasujärjestelmän voi siirtää siihen. Traficom maksaa siitäkin tonnin jos sattuisin tekemään tämän ennen tuota mainittua päivämäärää. En tiedä aikooko valtio kannustaa kaasuautoilua sen jälkeen. Veron poistaminen ja biokaasuhinnan alentaminen maakaasun tasolle toimisi myös hyvinä kannustimina. Lisätietoja olen löytänyt sekä www.kaasuautoilijat.fi että www.gasum.com -sivuilta. Kartalta näkyy, mistä tankkauspisteitä löytyy. Meidän päätöstämme tuki tietysti se, että Salon Piihovista löytyy tankkauspiste.

Tyytyväisesti biokaasulla

Tankkauspisteellä tapaa tyytyväisiä taksikuskeja ja muita kaasuautoilijoita. Etenkin he, jotka ajavat paljon, ovat erittäin tyytyväisiä taloudellisista syistä. Valtaosa heistä, jotka ovat asentaneet kaasujärjestelmän, tekevät sen kuitenkin ympäristösyistä. Meille tämä ratkaisu oli ensisijaisesti ilmastoteko, mutta myös kukkarollemme sopiva. Nyt jo voin sanoa, että tankkauskustannukset ovat pienentyneet.

Ajattelen, että tämä on osa sitä päästövähennystyötä, johon jokaisen kansalaisen on tärkeä ryhtyä. Uskon kuitenkin, että tarvitsemme myös sellaisia muutoksia, joilla on kauaskantoisempi vaikutus kuin aurinkopaneeleilla, tuulimyllyillä, kaasu- ja sähköautoilla, kiertotaloudella ja kasvissyönnillä. Tarvitsemme myös uutta tapaa ajatella ihmisen rooliamme elonkehän monimuotoisuudessa. Elämäntavan ja vauhdin, joka juuri nyt tuhoaa luontoa ja ilmastoa, on muututtava perustavanlaatuisesti, jotta tulevaisuutemme ihmisinä olisi turvallinen.

Perttelissä, 6.9.2019

Paula Lönnemo
Ilmastoviisas Salo -ryhmä

Entä miten kaasumuunnos tehdään? Daniel Salonen kertoo.

Kaasumuunnoksen voi tehdä useimpiin bensiinimoottorisiin autoihin. Lähes kaikki imusarjaruiskutteiset- ja kaasutinmoottorit on mahdollista muuttaa toimimaan kokonaan biokaasulla. Uudemmissa, suorasuihkutteisissa moottoreissa vaaditaan moottorikohtainen muunnossarja, jota ei vielä kaikkiin moottoreihin ole saatavilla.

Muunnoksessa autoon lisätään kaasusäiliö. Se sijoitetaan yleensä auton tavaratilan sisään. Säiliöitä voi käytettävissä olevan tilan puitteissa olla useampiakin, jos autolta tarvitaan pitkää toimintamatkaa kaasulla. Useimmissa muunnosautoissa toimintamatka kaasulla on 200-400km. Kaasumuunnosta tehdessä auton bensatankin tilavuutta ei muuteta, joten toimintamatka bensalla pysyy samana kuin ennen muunnosta. Tankkausliitin asennetaan yleensä joko auton kylkeen, bensatankin luukun lähelle tai auton moottoritilaan.

Konetilaan asennetaan kaasupaineen säädin, joka alentaa kaasupullon kovan paineen moottorille sopivaksi. Lisäksi tarvitaan kaasusuuttimet, jotka annostelevat kaasua sylinterikohtaisesti moottorille. Näiden lisäksi tarvitaan vielä kaasujärjestelmän sähköinen ohjainlaite. Ohjainlaite seuraa auton alkuperäisen moottorinohjaimen moottorille syöttämän bensan määrää. Kun moottori siirtyy käymään kaasulla, katkaisee ohjainlaite bensan ruiskutuksen ja alkaa annostella tilalle kaasua kaasuinjektoreista. Auton alkuperäinen sähköjärjestelmä ei siis edes huomaa, että moottori siirtyy käymään bensan sijaan kaasulla. Jos kaasujärjestelmään tulee vika tai toimintahäiriö, irtikytkeytyy järjestelmä käytännössä kokonaan, kun auto vaihdetaan napista käymään taas bensalla.

Kaasulla ajaminen on suunnilleen 40% halvempaa kuin bensalla ajaminen. Eli jos bensalla 100km maksaa 10€, on se kaasulla noin 6€.

Daniel Salonen
Terragas Lohja

Ilmastoviisas Salo – ryhmän suosittelemia linkkejä:

Ekomuotinäytös Lux – Taiteiden Yässä 5.9.2019 Salon kauppatorilla klo 18 ja 20

Kuva: Ellen Macarthur Foundation / World Economic Forum

Ilmastoviisas Salo –ryhmä on yhdessä Salon kaupungin ympäristösuojelutoimen kanssa kutsunut koolle tahoja ja toimijoita, joiden kanssa olisi mahdollista toteuttaa muotinäytös, jossa kaupunkilaisille esitettäisiin helppoja ja hauskoja tapoja uusiokankaiden, ekologisesti valmistettujen materiaalien ja kierrätystekstiilien avulla osallistua ilmastokriisin hillitsemiseen. Pelkästään arvostamalla vaatteita ja pidentämällä käytetyn tekstiilin ikää, jokainen voi olla mukana pienentämässä halvan pikamuodin ja muun vaateteollisuuden ilmastokuormitusta. Käytetyistä vaatteista ja tekstiileistä voidaan luoda tyylikästä arkipukeutumista ja jopa luksusta elämään.

Laajan yhteistyökuvion myötä syntyi idea ekomuotinäytöksestä. Ekomuotinäytös LUX esitetään Taiteiden Yässä 5.9.2019 Salon kauppatorilla klo 18 ja 20. Tervetuloa nauttimaan upeasta ekomuotinäytöksestä, jossa paikalliset mallit, tanssijat ja muusikot luovat aitoa muotinäytöstunnelmaa Salon Taiteiden Yähön!

Miksi ekomuotinäytös?

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi kesäisissä Kultaranta-keskusteluissa, että suurin turvallisuusuhka on ilmastonmuutos. Jokainen ilmastoteko on tärkeä. Tiesitkö, että myös vaatteilla voi vaikuttaa? Se on totta, sillä jos tarkastellaan vaatetuotantoa ilmastonäkökulmasta, voidaan todeta, että globaali vaatteiden ja kenkien tuotanto vastaa 8 % maailman kasvihuonepäästöistä, mikä on enemmän kuin lento- ja laivaliikenteen päästöt yhteensä!

Sillä on väliä, kuka teki vaatteemme. Sillä on väliä. missä ja mistä vaatteemme tehtiin. Sillä on väliä, kuinka monta kertaa käytämme vaatteitamme. Tarvitaan uusi tapa ajatella vaatteita ja pukeutumista. On aika oikeasti arvostaa vaatteita!

Vaateteollisuuden ongelmia on monta

Kun vaateteollisuutta tarkastellaan, paljastuu monta muutakin ongelmaa kuin huikeat kasvihuonepäästöt. Koska tuotanto nykyään keskittyy Aasiaan, on vaateteollisuus riippuvainen hiilestä ja kaasusta. Tekstiili- ja muotiteollisuus käyttää vuosittain 93 miljardia kuutiota vettä. Tämä vastaa viiden miljoonan henkilön vuosittaista vedentarvetta. Puuvillakilon vesijalanjälki on 10 000 – 20 000 litraa eli yksiin farkkuihin menee noin 17 vuoden juomavedet. Maissa kuten Intiassa ja Pakistanissa vaateteollisuuden vedentarve vaarantaa väestön vesiturvaa.

Tuontivaatteen elinkaaripäästöihin kuuluu tuotantovaiheen lisäksi kuljetusvaiheen päästöt sekä pakkausmateriaalien luonnonvarakäyttö. Muodin verkkokaupassa jopa puolet tuotteista palautetaan myyjälle. Suuri osa palautetuista vaatteista hävitetään pakkauksineen. Joka sekunti rekallinen tekstiilejä dumpataan kaatopaikoille ja poltetaan. Jopa 87 % tekstiilikuiduista heitetään pois. Niin kuin hävikkiruoankin suhteen kaikki työ ja luonnonvarojen käyttö on siis ollut täysin turhaa.

Tekstiilien värjääminen ja muu käsittely aiheuttaa viidenneksen kaikista maailman teollisuuden aiheuttamista vesien saastuttamisesta. Synteettisiä mikrokuituja huuhtoutuu meriin puoli miljoonaa tonnia vuodessa. Sekoitteita (esim. elastaani) valitettavasti ei voi kierrättää uusiokankaaksi. Ekologisten ja ilmasto-ongelmien lisäksi vaateteollisuuteen liittyy paljon epäeettistä ja vastuutonta liiketoimintaa, jossa rikotaan ihmisoikeuksia ja kohdellaan ihmisiä kaltoin. Hikipajoja löytyy edelleen paljon. Monimutkaiset tuotantoketjut ja tuotantopisteiden siirtely halpatuotantomaasta toiseen vaikeuttavat vaateteollisuuden seurantaa ja läpinäkyvyyttä.

Suuri ongelma on, että vaatteiden tuottaminen yhä kiihtyy entisestään. Vaatteita omistetaan yhä lyhyemmän ajan ja niiden käyttöaika henkilöä kohti on lyhentynyt. Pikamuoti ja halpamuoti ovat muuttaneet kuluttajien käsitystä vaatteista. Vaatteita ei arvosteta samalla tavalla kuin ennen.

Ongelmiin on tartuttu

YK:n ympäristöjärjestö UN Environment on perustanut Kestävän muodin allianssin (Alliance for Sustainable Fashion) vaikuttamaan vaatealan toimintaan. Suomessakin on tahoja, jotka aktiivisesti selvittävät vaatealan ongelmia ja tuovat ne kansalaisten tietoon. Eettisen kaupan puolesta ry on selvittänyt 23 suomalaisen vaatemerkin avoimuutta ja vastuullisuutta kansainvälisen Rank a brand -kriteeristön mukaan. Erilaisten muokkaus-, korjaus- ja vuokrauspalvelujen määrä lisääntyy myös Suomessa.

Ratkaisu on ulottuvillamme

Me voimme kaikki lopettaa halpa- ja pikamuodin vaatteiden hankkimisen nyt. Me voimme olla tietoisia kansalaisia ja kuluttajia. Voimme siirtyä uusio-, eko- ja kierrätysluksukseen ja hakea uusia, raikkaita vaihtoehtoja pukeutumiseemme! Omasta kaupungistamme löytyy monenlaista osaamista. Samalla kun vähennämme vaatehävikkiä maailmassa, vähennämme myös globaalin vaateteollisuuden kasvihuonepäästöjä sekä veden, hiilen ja kaasun käyttöä halpamuodin tuotantomaissa. Valinnoillamme vaikutamme kansainvälisen vaatekaupan eettisyyteen ja ilmastovaikutukseen.

Arvosta vaatteesi – tule mukaan innostumaan LUX -ekomuotinäytöksessä!

Tervetuloa siis ekomuotinäytökseen innostumaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästä eko- ja kierrätysmuodista! Ekomuotinäytös LUX tuo Salon kauppatorin lavalle erilaisia vaatekokonaisuuksia vauhdikkaan musiikin ja tanssin tahtiin. Samalla saat käsityksen siitä, mitä paikallisissa oppilaitoksissa voidaan uusio- ja kierrätysmateriaaleista valmistaa ja tutustut yrittäjiin, jotka osaavat luoda kaunista, hauskaa ja persoonallista vaatetusta jokaiselle ja joka tilanteeseen! Paikalla Taiteiden Yässä on myös tietoa ja taitoa – tervetuloa juttelemaan lisää aiheesta!

Paula Lönnemo
Ilmastoviisas Salo -ryhmä

Yhteistyössä mukana mm.

Linkkejä